Imeytyskenttä käyttöikänsä päässä? Milloin uusia ja mitkä ovat modernit vaihtoehdot

Toimivan imeytyskentän tekninen käyttöikä on tyypillisesti 15–30 vuotta, jonka jälkeen maaperän suodatuskyky heikkenee ja järjestelmä alkaa pettää. Kyseessä ei ole ikuinen ratkaisu, vaan biologinen prosessi, joka väistämättä tulee tiensä päähän. Kun vanha järjestelmä oireilee, sen korvaaminen täysin samanlaisella uudella ei usein ole enää mahdollista tai järkevää tiukentuneen lainsäädännön ja tehokkaampien tekniikoiden vuoksi.

Tunnista tukkeutuneen imeytyskentän merkit

Toimimaton jätevesijärjestelmä on ympäristö- ja terveysriski. Ongelma ei aina näy heti, mutta tietyt merkit paljastavat, että imeytyskentän uusiminen on ajankohtaista.

Selkeimmät hälytysmerkit ovat:

• Märkä tai painunut maa: Jos imeytyskentän alue on jatkuvasti kostea, upottava tai jopa lammikoilla, vesi ei enää imeydy maaperään. Myös poikkeuksellisen rehevä ja vihreä kasvillisuus alueella voi kertoa maaperän liiallisesta ravinnekuormasta.
• Hajuhaitat: Selkeä viemärin haju kiinteistöllä, erityisesti imeytyskentän tai saostussäiliön läheisyydessä, on varma merkki ongelmasta. Jätevesi pääsee pintaan tai järjestelmän tuuletus ei toimi kunnolla.
• Viemäreiden hidas vetäminen ja pulputus: Kun vesi ei pääse saostussäiliöstä eteenpäin kenttään, järjestelmä alkaa padottaa. Tämä näkyy sisätiloissa viemäreiden hitaana vetämisenä, pulputuksena ja jopa veden nousemisena lattiakaivoihin.
• Saostussäiliö täyttyy jatkuvasti: Jos saostussäiliö on pian tyhjennyksen jälkeen taas täynnä jätevettä, se on merkki siitä, että vesi ei pääse poistumaan kenttään. Normaalisti säiliöön kertyy vain kiintoainetta eli lietettä.

Miksi vanhan korvaaminen uudella ei aina ole ratkaisu?

Ennen vanhaan riitti, että kaivettiin uusi kuoppa ja asennettiin uudet imeytysputket. Nykyään tilanne on monimutkaisempi. Pelkkä järjestelmän osien uusiminen ei välttämättä ratkaise ongelmaa pitkäjänteisesti tai täytä lain vaatimuksia.

1. Lainsäädäntö on tiukentunut: Hajajätevesiasetus edellyttää, että jätevedet puhdistetaan tehokkaasti ennen niiden päästämistä maaperään tai vesistöön. Perinteinen imeytyskenttä ei poista ravinteita, kuten fosforia ja typpeä, riittävän tehokkaasti. Erityisesti ranta- ja pohjavesialueilla vaatimukset ovat niin tiukat, ettei maahanimeyttämö ole enää sallittu vaihtoehto.

2. Maaperän soveltuvuus ja tilanpuute: Imeytyskenttä vaatii toimiakseen tietynlaisen, hyvin läpäisevän maaperän. Jos alkuperäinen kenttä on rakennettu vääränlaiseen maahan, uusi kenttä samalla tontilla tulee pettämään yhtä nopeasti. Uuden kentän rakentaminen vaatii myös riittävästi vapaata, koskematonta tilaa, jota ei kaikilta tonteilta löydy.

3. Puhdistustehon rajat: Vaikka maaperä olisi sopiva ja laki sallisi imeytyksen, perinteinen järjestelmä ei ole enää teknisesti ajan tasalla. Se ainoastaan suodattaa jäteveden kiintoainetta, mutta ravinteet jäävät kuormittamaan lähiluontoa ja vesistöjä.

Modernit vaihtoehdot perinteiselle maahanimeytykselle

Kun imeytyskentän uusiminen tulee ajankohtaiseksi, kannattaa tutustua nykyaikaisiin ratkaisuihin. Ne ovat paitsi tehokkaampia ja ympäristöystävällisempiä, myös usein ainoita lain vaatimukset täyttäviä vaihtoehtoja.

1. Maasuodattamo

Maasuodattamo on imeytyskentän kehittyneempi versio. Siinä jätevesi johdetaan saostussäiliön jälkeen rakennettuun suodatinkerrokseen, mutta sen alle asennetaan kokoomaputkisto. Putkisto kerää puhdistuneen veden talteen, jolloin sen laatua voidaan tarkkailla näytteenottokaivosta ennen johtamista purkupaikkaan, kuten ojaan. Maasuodattamo on ratkaisu kohteisiin, joissa maaperä ei sovellu imeytykseen tai sijainti estää sen. Se vaatii kuitenkin imeytyskentän tavoin runsaasti tilaa.

2. Harmaavesisuodatin (vain pesuvesille)

Jos kiinteistöllä käsitellään ainoastaan pesuvedet eli harmaat vedet – esimerkiksi vapaa-ajan asunnolla, jossa on kompostoiva käymälä – on erillinen harmaavesisuodatin tehokas ja taloudellinen ratkaisu. Esimerkiksi Harmaaton-suodatusjärjestelmä puhdistaa pesuvedet ilman sähköä tai kemikaaleja. Sen etuna on pieni tilantarve ja vähäinen huolto; suodatinmassaa ei tarvitse uusia, ja lietetyhjennysväli on pitkä. Vanhat, ehjät sakokaivot voidaan usein hyödyntää asentamalla niihin Harmaaton-suodatin.

3. Biologiset pienpuhdistamot (kaikki jätevedet)

Useimmissa tapauksissa, erityisesti omakotitaloissa, paras ratkaisu vanhan imeytyskentän tilalle on biologinen pienpuhdistamo. Se on kompakti, maan alle asennettava säiliö, joka hoitaa koko jätevedenpuhdistusprosessin tehokkaasti pienessä tilassa. Puhdistus perustuu mikro-organismien toimintaan, jota tehostetaan ilmastuksella.

Pienpuhdistamoiden edut ovat selvät:

• Korkea puhdistusteho: Täyttää tiukimmatkin puhdistusvaatimukset.
• Pieni tilantarve: Sopii pienellekin tontille.
• Ei riippuvainen maaperästä: Toimii luotettavasti savimaasta kalliotonttiin.

Markkinoilla on useita eri toimintaperiaatteella toimivia jätevesipuhdistamoita. Esimerkiksi one2clean-pienpuhdistamo toimii yhdessä ainoassa säiliössä ilman jäteveden seassa olevia teknisiä osia. Sen biologinen prosessi tuottaa jopa 90 % vähemmän lietettä kuin perinteiset järjestelmät, mikä harventaa tyhjennysväliä ja säästää kustannuksia. Lokaton-puhdistamo taas käyttää pitkää, 24 tunnin puhdistusprosessia, mikä tekee siitä erittäin varmatoimisen ja tehokkaan. Myös Lokaton-tekniikka voidaan usein asentaa vanhaan, ehjään umpi- tai saostussäiliöön.

Miten valita oikea järjestelmä vanhan imeytyskentän tilalle?

Oikean ratkaisun valinta lähtee aina kiinteistön ja sen sijainnin tarpeista. Ennen päätöstä on selvitettävä muutama perusasia.

1. Kartoita lähtötilanne: Mitä vesiä käsitellään (kaikki vai vain harmaat)? Sijaitseeko kiinteistö ranta- tai pohjavesialueella? Kunnan rakennusvalvonnasta saa tiedon alueen puhdistusvaatimuksista. Paljonko tontilla on tilaa uudelle järjestelmälle?

2. Vertaile kokonaiskustannuksia: Hankintahinta on vain osa totuutta. Vertaile myös käyttökustannuksia: sähkönkulutus, mahdollinen kemikaalien tarve, ja lietetyhjennyksen tiheys. Pienempi lietekertymä tarkoittaa suoraa säästöä vuosien varrella.

3. Panosta ammattitaitoiseen suunnitteluun: Jätevesijärjestelmän uusiminen vaatii aina ammattilaisen tekemän suunnitelman, joka esitetään kunnan rakennusvalvontaan. Asiantunteva suunnittelija osaa valita kohteeseen parhaiten soveltuvan ja kustannustehokkaimman järjestelmän sekä varmistaa, että kaikki määräykset täyttyvät.

Imeytyskentän uusiminen käytännössä: prosessin vaiheet

Kun päätös on tehty, itse projekti etenee yleensä seuraavasti:

1. Suunnittelu: Asiantuntija laatii jätevesisuunnitelman.
2. Luvat: Suunnitelman perusteella haetaan toimenpidelupa kunnan rakennusvalvonnasta.
3. Maansiirtotyöt: Vanha saostussäiliö tyhjennetään ja joko poistetaan tai täytetään hiekalla. Uuden järjestelmän vaatimat kaivuutyöt tehdään.
4. Asennus: Uusi järjestelmä, kuten pienpuhdistamon säiliö, asennetaan paikoilleen ja kytketään kiinteistön viemärilinjaan.
5. Käyttöönotto: Järjestelmä otetaan käyttöön ja omistajalle annetaan käyttöopastus.

Koko prosessi suunnittelusta käyttöönottoon vie aikaa, joten projektiin kannattaa ryhtyä hyvissä ajoin ennen kuin vanha järjestelmä aiheuttaa vakavampia ongelmia.

Usein kysytyt kysymykset

Voiko vanhan saostussäiliön hyödyntää uudessa järjestelmässä?

Kyllä, usein voi. Jos vanhat säiliöt ovat ehjiä ja tiiviitä, niiden sisään voidaan asentaa esimerkiksi Harmaaton-suodatin harmaille vesille tai Lokaton-puhdistamon tekniikka kaikkien jätevesien käsittelyyn. Tämä säästää merkittävästi maansiirtotöissä ja kustannuksissa.

Kuinka kauan imeytyskentän uusiminen tai korvaaminen kestää?

Itse asennustyö on yleensä nopea, vain muutamasta päivästä viikkoon. Eniten aikaa kuluu suunnitteluun ja erityisesti lupaprosessiin kunnassa, mikä voi kestää viikkoja tai jopa kuukausia. Ole siis liikkeellä ajoissa.

Mitä vanhalle, käytöstä poistetulle imeytyskentälle tehdään?

Vanha saostussäiliö on tyhjennettävä ja puhdistettava. Se tulee joko poistaa maasta tai täyttää esimerkiksi hiekalla, jotta se ei romahda. Käsittelyssä on noudatettava kunnan jätehuolto- ja ympäristönsuojelumääräyksiä. Kentän imeytysputkisto voidaan jättää maahan, sillä se ei yleensä aiheuta haittaa. Alueen voi tämän jälkeen maisemoida normaalisti nurmikoksi tai istutusalueeksi.