Jätevesijärjestelmän uusiminen: Milloin se on ajankohtaista ja miten prosessi etenee?

Jätevesijärjestelmän uusiminen on ajankohtaista, kun vanha järjestelmä ei enää täytä lain vaatimuksia tai sen toiminta on heikentynyt. Haja-asutusalueilla sijaitsevien, ennen vuotta 2004 rakennettujen kiinteistöjen jätevesijärjestelmät tuli saattaa nykymääräysten tasalle 31.10.2019 mennessä, jos kiinteistö sijaitsee ranta- tai pohjavesialueella. Muilla alueilla saneerausvelvoite astuu voimaan suurten remonttien, kuten vesivessan rakentamisen tai merkittävien korjaustöiden yhteydessä. Lainsäädännön lisäksi on kuitenkin käytännön syitä, jotka tekevät uusimisesta välttämätöntä.

Vanhan järjestelmän pettäminen on selkein merkki. Jos piha vetistyy, viemärit eivät vedä kunnolla tai ympäristöön leviää epämiellyttäviä hajuja, järjestelmä ei enää toimi. Myös kiinteistön käyttötarkoituksen muutos, kuten vapaa-ajan asunnon muuttaminen vakituiseksi kodiksi tai asukasmäärän kasvu, lisää jätevesikuormaa ja vaatii usein järjestelmän päivittämistä.

Uusimistarpeen arviointi ja lainsäädäntö

Haja-asutuksen jätevesiä koskeva lainsäädäntö, eli niin sanottu hajajätevesiasetus, asettaa perusvaatimukset jätevesien käsittelylle. Tavoitteena on vähentää vesistöihin ja maaperään päätyvää orgaanista ainetta, fosforia ja typpeä. Puhdistusvaatimukset ovat tiukemmat herkillä alueilla, kuten pohjavesialueilla ja alle 100 metrin etäisyydellä vesistöstä.

Kiinteistön omistajan vastuulla on selvittää, täyttääkö nykyinen järjestelmä vaatimukset. Selvitys on päivitettävä järjestelmän ikääntyessä tai käytön muuttuessa. Kunnan ympäristöviranomainen on oikea taho, jolta voi tarkistaa oman kiinteistön sijainnin suhteessa herkkään alueeseen ja paikalliset määräykset.

Selkeät merkit järjestelmän pettämisestä:

• Hajuhaitat: Jatkuva tai toistuva viemärin haju kiinteistöllä tai sen läheisyydessä.
• Tukokset ja hidas viemäröinti: Vesi ei poistu lavuaareista tai lattiakaivoista normaalisti.
• Maan pinnan kosteus: Järjestelmän ympäristö tai purkupaikan alue on jatkuvasti märkä tai soinen.
• Rehevä kasvillisuus: Epätavallisen rehevä kasvu purkuputken tai imeytyskentän päällä voi kieliä ravinnevuodosta.
• Sakokaivojen liian nopea täyttyminen: Jos kaivoja joudutaan tyhjentämään huomattavasti aiempaa useammin, jälkikäsittelyjärjestelmä ei todennäköisesti toimi.

Järjestelmän valinta: Mikä ratkaisu sopii minun tontilleni?

Oikean järjestelmän valinta perustuu aina kiinteistökohtaiseen suunnitelmaan. Ammattitaitoinen suunnittelija osaa arvioida tontin maaperän, korkeuserot, tilantarpeen ja suojavyöhykkeet. Valintaan vaikuttavat keskeisesti käsiteltävien jätevesien laatu, määrä ja kunnan asettamat puhdistusvaatimukset.

1. Kaikki jätevedet vai vain harmaat vedet?Ensimmäinen päätös on, käsitelläänkö järjestelmässä kaikki kiinteistön jätevedet (mustat vedet WC:stä ja harmaat vedet pesutiloista ja keittiöstä) vai ainoastaan harmaat vedet. Jos kiinteistöllä on kompostikäymälä tai muu vedetön käymäläratkaisu, riittää pelkkien pesuvesien käsittelyyn tarkoitettu harmaavesijärjestelmä. Tämä on usein yksinkertaisempi ja edullisempi ratkaisu erityisesti vapaa-ajan asunnoilla.

2. Yleisimmät järjestelmätyypit

• Maapuhdistamo (imeytyskenttä tai maasuodattamo): Perinteinen ja toimintavarma ratkaisu, joka ei vaadi sähköä tai kemikaaleja. Jätevesi johdetaan saostussäiliöiden kautta maahan rakennettuun kenttään, jossa mikrobit puhdistavat sen. Maapuhdistamo vaatii kuitenkin runsaasti tilaa eikä sovellu kaikille maaperille, kuten savi- tai kalliotonteille. Se on hyvä valinta, kun tilaa on ja maaperä on läpäisevää.
• Pienpuhdistamo: Tehokas ja tilaa säästävä ratkaisu, joka puhdistaa jäteveden biologis-kemiallisesti yhdessä säiliössä. Nykyaikaiset jätevesipuhdistamot ovat varmatoimisia, sillä niissä ei ole liikkuvia teknisiä osia jäteveden seassa. Ne soveltuvat pienille tonteille ja kohteisiin, joissa puhdistusvaatimukset ovat tiukat. Esimerkiksi one2clean-puhdistamo toimii aktiivilieteprosessilla ja tuottaa hyvin vähän lietettä, kun taas Lokaton-järjestelmä voidaan asentaa jopa olemassa olevaan umpisäiliöön. Pienpuhdistamot vaativat sähköliitännän ja säännöllistä huoltoa.
• Harmaavesijärjestelmä: Kun käsitellään vain pesuvedet, on Harmaaton-suodatusjärjestelmä erinomainen vaihtoehto. Se toimii ilman sähköä ja kemikaaleja, ja sen lietetyhjennysväli on pitkä. Järjestelmä soveltuu niin omakotitaloihin kuin mökeillekin, kunhan WC-vedet hoidetaan erikseen.
• Umpisäiliö: Tiivis säiliö, johon kaikki jätevedet kerätään ja kuljetetaan säännöllisesti pois. Umpisäiliö on ainoa vaihtoehto tietyillä pohjavesialueilla, mutta sen käyttökustannukset ovat jatkuvien tyhjennysten vuoksi korkeat. Sitä käytetään yleensä vain, kun mikään muu ratkaisu ei ole mahdollinen.

Uusimisprojekti askel askeleelta

Jätevesijärjestelmän uusiminen on tarkkaan suunniteltava projekti, joka etenee tyypillisesti neljässä vaiheessa.

Vaihe 1: Jätevesisuunnitelman teettäminenKaikki alkaa ammattilaisen laatimasta suunnitelmasta. Kokenut suunnittelija kartoittaa lähtötilanteen, arvioi eri järjestelmävaihtoehtojen soveltuvuuden ja laatii yksityiskohtaisen jätevesisuunnitelman. Suunnitelma sisältää järjestelmän mitoituksen, sijoittelun tontille, leikkauskuvat sekä käyttö- ja huolto-ohjeet. Tämä dokumentti on välttämätön toimenpidelupaa varten.

Vaihe 2: Toimenpideluvan hakeminenEnnen asennustöiden aloittamista järjestelmälle on haettava toimenpidelupa kunnan rakennusvalvonnasta. Lupahakemuksen liitteeksi vaaditaan jätevesisuunnitelma sekä muut kunnan edellyttämät asiakirjat, kuten asemapiirros ja selvitys naapurien kuulemisesta. Lupa on lainvoimainen, kun valitusaika on kulunut umpeen.

Vaihe 3: Järjestelmän hankinta ja asennusKun lupa on myönnetty, voidaan hankkia valittu järjestelmä ja aloittaa asennustyöt. Asennuksen voi tehdä itse, jos siihen on riittävä osaaminen ja työkalut. Monet nykyaikaiset järjestelmät on suunniteltu helppoon asennettavuuteen. Usein on kuitenkin varminta ja vaivattominta tilata asennus avaimet käteen -palveluna, jolloin toimittaja vastaa kaikesta kaivuutöistä viimeistelyyn.

Asennusvaiheessa on tärkeää noudattaa suunnitelmaa ja valmistajan ohjeita. Työn edistymistä valvoo yleensä suunnittelija tai kunnan nimeämä tarkastaja.

Vaihe 4: Käyttöönotto ja dokumentointiAsennuksen jälkeen järjestelmä otetaan käyttöön ja sen toiminta tarkistetaan. Kiinteistön omistajalle luovutetaan käyttö- ja huolto-ohjeet sekä täytetty huoltopäiväkirja. Kaikki projektiin liittyvät asiakirjat, kuten suunnitelmat, luvat ja kuitit, on syytä säilyttää huolellisesti kiinteistön papereiden joukossa.

Mitä jätevesijärjestelmän uusiminen maksaa?

Kustannukset vaihtelevat merkittävästi kohteen ja valitun järjestelmän mukaan. Hintaan vaikuttavat tekijät ovat:

• Järjestelmän tyyppi: Pienpuhdistamot ja laajat maasuodattamot ovat tyypillisesti kalliimpia kuin yksinkertaiset harmaavesisuodattimet tai saostussäiliöt.
• Maansiirtotöiden laajuus: Tontin maaperä, kallioisuus ja korkeuserot vaikuttavat kaivuutöiden hintaan.
• Asennustyön osuus: Omatoiminen asennus säästää kustannuksia, mutta avaimet käteen -toimitus takaa ammattimaisen lopputuloksen.
• Suunnittelu- ja lupakustannukset: Ammattilaisen suunnitelma ja kunnan perimät lupamaksut ovat osa kokonaisbudjettia.
• Lisätyöt: Mahdolliset sähkötyöt pienpuhdistamolle tai vanhan järjestelmän purkaminen ja poisvienti.

Edullisin ratkaisu hankintahetkellä ei välttämättä ole edullisin pitkällä aikavälillä. Käyttökustannukset, kuten sähkönkulutus, kemikaalitarve ja lietetyhjennysten tiheys, on syytä huomioida kokonaiskustannuksia laskettaessa.

Usein kysytyt kysymykset

Voiko vanhan sakokaivon tai umpisäiliön hyödyntää uudessa järjestelmässä?

Kyllä, usein voi. Jos vanhat säiliöt ovat ehjiä ja tiiviitä, ne voidaan monissa tapauksissa päivittää nykyaikaan. Esimerkiksi vanhaan umpisäiliöön voidaan asentaa Lokaton-puhdistamotekniikka, ja vanhoista sakokaivoista voidaan rakentaa Harmaaton-suodatusjärjestelmä. Tämä säästää merkittävästi kaivuutöissä ja kustannuksissa.

Kuinka usein pienpuhdistamoa pitää huoltaa?

Huoltoväli riippuu järjestelmän mallista ja kuormituksesta. Nykyaikaisissa pienpuhdistamoissa lietettä kertyy vähän, ja tyhjennysväli voi olla esimerkiksi 6–12 kuukautta tai jopa pidempi. Säännölliseen huoltoon kuuluu myös laitteiston toiminnan tarkistaminen ja mahdollisen fosforinpoistokemikaalin lisääminen tarvittaessa.

Tarvitaanko jätevesien puhdistuksessa aina kemikaaleja?

Ei välttämättä. Monet nykyaikaiset biologiset pienpuhdistamot, kuten one2clean, saavuttavat perustason puhdistusvaatimukset ilman kemikaaleja. Tiukemman puhdistusvaatimuksen alueilla (esim. ranta-alueet) fosforin poistoa tehostetaan kemikaalilla. Kemikaalin tarve määritellään aina kiinteistökohtaisesti suunnitelmassa.

Mistä tiedän, sijaitseeko kiinteistöni pohjavesi- tai ranta-alueella?

Tarkin tieto löytyy kunnan ympäristö- tai rakennusvalvontaviranomaiselta. Monilla kunnilla on myös verkkopalveluissa karttoja, joista suojelualueiden rajat voi tarkistaa. Epäselvissä tapauksissa kannattaa aina olla yhteydessä viranomaiseen ennen suunnittelun aloittamista.