Saostussäiliön toiminta ja huolto: Miksi se ei enää riitä yksinään?

Saostussäiliö on jätevesijärjestelmän ensimmäinen ja yksinkertaisin vaihe, ei koko ratkaisu. Sen ainoa tehtävä on erotella jätevedestä kiinteä aines ja rasva, jotta ne eivät tuki järjestelmän seuraavaa osaa. Yksinään se ei puhdista jätevettä läheskään nykyvaatimusten tasolle, vaan on aina osa suurempaa kokonaisuutta.

Vanha mielikuva kolmikaivoisesta järjestelmästä riittävänä puhdistamona on aikansa elänyt. Lainsäädäntö ja ymmärrys ympäristön kuormituksesta ovat tiukentuneet, ja siksi pelkkä kiintoaineen erottelu ei enää riitä.

Miten saostussäiliö toimii?

Saostussäiliön toiminta perustuu painovoimaan. Kun jätevesi virtaa kiinteistöltä säiliöön, sen virtaus hidastuu, jolloin vettä raskaampi kiintoaines laskeutuu pohjalle lietteeksi. Vettä kevyemmät aineet, kuten rasva, nousevat pintaan. Useimmiten järjestelmä koostuu kahdesta tai kolmesta peräkkäisestä osastosta, jotka tehostavat erottelua.

1. Ensimmäinen osasto: Vastaanottaa kaiken jäteveden ja erottelee suurimman osan kiintoaineksesta.
2. Seuraavat osastot: Vesi virtaa osastosta toiseen ylivirtausputkien kautta. Jokaisessa vaiheessa yhä hienojakoisempaa ainesta laskeutuu pohjalle. Kolmiosainen säiliö, kuten MX-Sako 3/2000, erottelee kiintoaineksen ja rasvan erittäin tehokkaasti ennen veden johtamista eteenpäin.

Säiliöstä poistuva vesi on selkeytettyä, mutta ei puhdasta. Se sisältää edelleen lähes kaikki liukoiset ravinteet, kuten typen ja fosforin, sekä suuren määrän bakteereita. Tämän vuoksi vesi on johdettava jatkokäsittelyyn.

Jälkikäsittely on järjestelmän tärkein osa

Saostussäiliön todellinen tehtävä on suojella jälkikäsittelyjärjestelmää. Ilman saostusta imeytyskenttä tai maasuodattamo tukkeutuisi nopeasti kiintoaineesta ja rasvasta, muuttuen toimintakyvyttömäksi.

Imeytyskenttä: Yksi yleisimmistä jälkikäsittelytavoista on maahanimeytys. Selkeytetty jätevesi johdetaan rei'itetyn putkiston kautta sorakerrokseen, josta se imeytyy maaperään. Maaperän pieneliöt hajottavat vedessä olevia orgaanisia aineita ja bakteereita. Tämä menetelmä soveltuu vain hyvin vettä läpäiseville maalajeille ja alueille, joilla pohjaveden pinta on riittävän syvällä.

Maasuodattamo: Jos maaperä ei läpäise vettä riittävästi tai pohjavesi on lähellä, rakennetaan maasuodattamo. Se on rakennettu maakerroksista, jotka puhdistavat veden mekaanisesti ja biologisesti. Puhdistettu vesi kerätään suodattamon pohjalta kokoomaputkistoon ja johdetaan avo-ojaan tai muuhun purkupisteeseen.

Pelkille pesuvesille eli harmaille jätevesille riittää usein kevyempi ratkaisu, kuten mökkikäyttöön suunniteltu saostussäiliö ja pieni imeytyskenttä. Esimerkiksi MX-Mökkisako 2/500 on suunniteltu juuri tähän tarkoitukseen.

Milloin perinteinen järjestelmä ei enää riitä?

Perinteinen saostussäiliö ja maaperäkäsittely eivät sovellu kaikkiin kohteisiin. Niiden tehokkuus ravinteiden, erityisesti fosforin, poistossa on rajallinen. Suomen hajajätevesiasetus edellyttää tehokkaampaa puhdistusta erityisesti pohjavesialueilla ja vesistöjen lähellä (ns. ranta-alueet).

Tilanteet, joissa tarvitaan nykyaikaisempaa ratkaisua:

• Tiukentuneet puhdistusvaatimukset: Jos kiinteistö sijaitsee herkällä alueella, maaperäkäsittely ei poista ravinteita riittävän tehokkaasti.
• Sopimaton tontti: Ahdas tai kallioinen tontti, jolle ei mahdu rakentamaan laajaa imeytys- tai suodatuskenttää.
• Korkea pohjaveden pinta: Jos pohjavesi on lähellä maanpintaa, imeytys on mahdotonta ja maasuodattamon rakentaminen voi olla vaikeaa.
• Huonosti läpäisevä maaperä: Savimaalla vesi ei imeydy, jolloin imeytyskenttä ei toimi.

Näissä tapauksissa on siirryttävä tekniseen puhdistukseen, joka ei ole riippuvainen maaperän ominaisuuksista.

Nykyaikaiset vaihtoehdot: Pienpuhdistamot

Kun maaperäkäsittely ei ole mahdollinen tai riittävä, ratkaisu on biologis-kemiallinen pienpuhdistamo. Nämä jätevesipuhdistamot hoitavat koko puhdistusprosessin, usein yhdessä säiliössä, saavuttaen erinomaiset puhdistustulokset ja täyttäen tiukimmatkin ympäristömääräykset.

Toiminta perustuu mikrobieihin, joille luodaan optimaaliset olosuhteet hajottaa jäteveden epäpuhtauksia. Prosessia tehostetaan ilmastuksella, ja fosfori poistetaan kemiallisesti saostamalla. Esimerkiksi one2clean-pienpuhdistamo toimii aktiivilieteprosessilla, jossa koko puhdistus tapahtuu yhdessä säiliössä ilman jäteveden seassa olevia teknisiä laitteita. Tämä tekee siitä varmatoimisen ja helppohoitoisen.

Etuna on, että puhdistamo vaatii vain vähän tilaa ja puhdistettu vesi voidaan johtaa turvallisesti esimerkiksi avo-ojaan. Ne ovat usein paras tai ainoa toimiva ratkaisu, kun tontin olosuhteet ovat haastavat.

Myös vanhoja järjestelmiä voi päivittää. Jos olemassa olevat saostussäiliöt ovat ehjät ja tiiviit, pelkkien harmaiden vesien käsittelyä voidaan tehostaa asentamalla niihin erillinen Harmaaton-suodatin, joka puhdistaa pesuvedet ilman sähköä tai kemikaaleja.

Saostussäiliön säännöllinen huolto on välttämätöntä

Riippumatta järjestelmän tyypistä, saostussäiliö vaatii säännöllistä huoltoa toimiakseen oikein. Tärkein huoltotoimenpide on lietesäiliön tyhjennys.

Tyhjennysväli riippuu säiliön koosta ja käytön määrästä, mutta se on tyypillisesti 1–2 kertaa vuodessa. Jos tyhjennysväli venyy liian pitkäksi, lietettä kertyy niin paljon, että se alkaa kulkeutua veden mukana eteenpäin. Tämä tukkii imeytyskentän tai vahingoittaa pienpuhdistamon prosessia.

Tyhjennyksen yhteydessä on hyvä tarkistaa säiliön kunto:

• T-haarat: Varmista, että tulo- ja lähtöyhteiden T-haarat ovat paikoillaan ja ehjät. Ne estävät pintakerroksen kulkeutumisen eteenpäin ja ohjaavat veden virtausta oikein.
• Osastojen väliseinät: Tarkista, että väliseinät ovat ehjät.
• Kansi ja nousuputki: Varmista, että kansi on tiivis ja ehjä, jotta sade- tai pintavesiä ei pääse säiliöön.

Säännöllinen huolto varmistaa järjestelmän pitkän käyttöiän ja estää kalliit korjaustyöt tulevaisuudessa. Oikein valittu ja huollettu jätevesijärjestelmä on investointi, joka suojelee sekä kiinteistöä että lähiympäristöä.